Kummipojan tapaaminen.

 Seuraavana  aamuna lähdimme
 Mika kummipoikamme perhettä tapaamaan. 
Mutta mitäs aidanpäällä on?

Ritvan takapihalla on vielä näin paljon lunta, huh huh.
Mika asuu parin kilometrin päässä.
Ajoimme sinne autolla, kun aika oli kortilla.
Onpa hauska nähdä Mikan ja
Terhin vauva.

Onnellinen Ritva mummi pitää
vajaan kahdenkuukauden vanhaa poikaa sylissä.

Ja ylpeänä  Mika isä, katselee poikaansa.  

Sainpa minäkin jutella pienokaisen kanssa.
Paavoksi ovat kutsuneet tähän asti,
mutta ristiäiset ovat viikonpäästä.

Tässä sitten onnellinen perhe, hymyilee.
Taivaan Isän siunatkoon tätä perhettä!

Kahvit juotuamme piti taas erota.
 Ei ollut kuitenkaan  niin vaikeata sillä  Mika ja Terhi lupasivat tulla ruotsiin käymään kesällä,  pianhan on kesä.

Sitten jatkoimme matkaa
 Orvokki siskon luokse, joka asuu Tavastilassa.

Kymenlaakso sun laulusi soikoon,
yli kaunihin suomen maan....lailellen..

Heippa, taas mennään!